perjantai 31. heinäkuuta 2009

Reissuista

Tiistai aamuna lähdettiin kohti Valamon luostaria. Mummo ja Viivi kyydissä. Ajelimme Jyväskylä-Vaajakoski-Lievestuore-Hankasalmi-Varkaus-Taipaleen kanava-Heinävesi-Valamon luostari-Lintulan luostari. Ja takaisin samaa reittiä.
Taipaleen kanavan varrella söimme eväät. Katselimme miten kanava toimii. Millä vauhdilla vesi syöksyikään pois, että vene voi mennä toiseen järveen. Oli huima ero noitten järvien pinnalla.....

Jatkettiin matkaa kohti Heinävettä. Viivi väritteli takapenkillä värityskuviaan. Perille päästiin.
Käveltiin kuusikujaa pitkin kohti Valamon kirkkoa. Kyllä ortodoksit käyttävät kultaa reippaan laisesti.
Tässä kuvat tuosta kuusikujasta. Kuusten täytyy olla vanhoja. Alaoksat muodostivat "majan" juurelle. Olivat niin pitkät ja vankat oksat. Kirkosta kuva ulkoa. Sisällä oli ikonia seinät täynnä. Kultaa, väriä ja helmiä ikoneissa. Iso kultainen kruunu roikkui katosta.





Kiertelimme luostarin pihalla, käytiin kahvilla ja Viivi istui Ursuksen selkään. Ympäri pihaa oli naisia maalaamassa tai piirtämässä luostarin pihapiiriä, rakennuksia. Siellä oli, kuulin, kolme eri kurssia parhaillaan.
Pitihän Valamon luostarin viiniä ostaa mukaan. Ostin Valamon Sinisen, joka on tehty viherviinimarjoista ja valkoisista viinimarjoista sekä Valamon Jälkiruokaviinin, joka on tehty valkoisista viinimarjoista ja lakoista. Toki myös Valamon omaa teetä ostin mukaan.
Käytiin matkalla Lintulan luostariin hautausmaalla. Tuossa kuvassa on näkymä sieltä. Pentti Saarikosken haudalla oli liuta kuulakärkikyniä pystyssä, useassa kynässä oli paperipalanen, liekö runo Pentille?. Myös muutamalla haudalla oli hirsinen talo, johon omaiset tuonevat ruokaa, yhdessä oli pähkinöitä.Sitten menimme Lintulan luostariin. Se oli minulle hieman pettymys. Kirkkoon ei päässyt. Eikä siellä ollut niin paljon rakennuksia kuin Valamossa.
Sieltä lähdettyämme poikkesimme Ronttopuistossa. Tämä oli aikas hauska paikka. Siinä oli kahvila, lauluiltaa, ja metallipaloja oli hitsattu yhteen ja niistä oli tehty mm. Roope Ankka, Sepe Susi, merenneito, korkealla puussa roikkui apina. Kuvassa Viivin ihannoima lentävä valkoinen hevonen.
Kotona olimme noin kahdeksan maissa illalla. Yllätyksekseni vanhin tyttäreni Heini oli muuttokuormaa tekemässä. Muutto tulikin sitten nopeasti. Heini on tästä puhunut jo vuoden, mutta luulin jo, että olisi sittenkin kotona lukion loppuun, mutta ei sitten olekaan. No muuttaa Keuruulle koulukaverinsa kanssa. Eihän siinä mitään. Joskushan sitä on kotoa lähdettävä. Kyllä siinä äidin sydän on hieman sykkyrällä, miten koulun käy?

Heini tuli jo keskiviikkona kotiin yöksi. Ei sitä sitten pysytä uudessa kotona.... Saahan lapsi kotiin tulla... Torstaina vietiin Heini Keuruulle ja samalla katsattettiin uusi koti. Kiva kämppä. Molemmilla on oma huone, keittiö, olohuone, vaatehuone, kylppäri ja parveke. Lähellä keskustaa, taitaa olla ihan keskustaa... Mutta silti tuntui olevan rauhallinen paikka. Linja-autoasemakin on lähellä. Äiti kävi kaupassa ostamassa lapselleen ruokaa, ettei tarvitse nälissään olla. Siitä sitten ajettiin Viivin kanssa Keuruulle, Mäntän kautta, Sarin luo. Sari odotteli Citymarketin edessä. Ostettiin hieman purtavaa mukaan. Tarkoituksena mennä Päijänteen risteilylle. Sinnehän me sitten mentiin. Tuulikki II-laiva vei kolmen tunnin risteilylle. Kannattaa mennä. Osui hyvä ilma, aurinko paistoi, ehkä hieman liikaakin...
Hyvää reissussa oli paitsi hyvä seura, niin se, että kapteeni kertoi missä mennään, minkä nimisiä saaria ympärillä on, ja paikkojen historiaa, oli mukana jopa myyntipuheitakin. En muista enää mikä oli leirintäkeskuksen nimi, mutta se on myynnissä hinta jotain 700.000e, hän kertoi senkin. Väliajalla soi musiikki, mm. haitarimusiikkia. Aurinko paistoi ja lämmitti. Kävimme kääntymässä Pajulahdessa, sieltä Kaijansalon salmen kautta takaisin Seppolan satamaan. Mutta niinhän siinä kävi, että tyhmyydestä taasen sakotettiin. Hartiat ja yläselkä paloi, kun eihän sitä tajunnut ottaa aurinkorasvaa mukaan. Onneksi nyt juomaa oli. Viivi oli sen verran poissa aurinkokannelta, ettei hän saanut poltettua ihoaan eikä tullut auringonpistosta, kun ei ollut edes lakkia mukana. Nyt on sitten rasvattu ihoa aivan älyttömästi. Leevi ei oikein pidä, kun joutuu rasvaa levittämään....

Perjantai ja heinäkuun viimeinen päivä. Jyväskylän suurajot menossa. Helikopterit ovat lennelleet taivaalla. Aurinko on paistanut koko päivän. En ole, jostain tietystä syystä, lue punainen niska, ollut paljoa ulkona. Siivosin huushollin. Siirryin Heinin huoneeseen, vein sänkyni sinne ja omasta huoneesta tein työhuoneen. Toisaalta kiva kun on läppärille nyt oma paikka. Reppana on joutunut olemaan jopa lattialla. Ja tulostin sai paikan....Marjaan pitäisi mennä, mutta katsotaan huomenna. Tänään ei oikein jaksa. Mutta on nyt mukavaa, kun on siivottu ja puhtaat matotkin on lattialla.

Maanantaina on eka työpäivä kuukauteen. Ei huvittaisi lähteä töihin. Mutta ei kai se auta, lähdettävä on. Täytyy sanoa, että tämä taisi olla eka loma, kun olen oikeasti ottanut rennosti. Ei mitään paineita mitä pitää tehdä. Tein sitä mitä huvitti. Ja jos ei huvittanut, en tehnyt mitään. Viivi lähtee päiväkotiin ja 12.8. alkaa eskari. Leevillä alkaa peruskoulun viimeinen luokka. Ja Heinillä alkaa lukion viimeinen vuosi. Heini aikoo kirjoittaa historian nyt syksyllä. Pidän peukkuja pystyssä, että menee hyvin.

1 kommentti:

  1. Ihanaa kun olet viettänyt lomaa noin rennosti, nyt sitä jaksaa sitten tehdä taas töitä. Ja kesähän ei ole vielä ohi vaikka työt alkavat..

    VastaaPoista